Helsingin uudelleenrakentaminen oli aikansa suurhanke. Sen taustalla oli Suomen sodan aikana, marraskuussa 1808, syttynyt tulipalo, joka tuhosi valtaosan 1700-luvulla rakennetusta puutalovaltaisesta keskustasta. Näin ollen Helsinki oli mahdollista rakentaa kokonaan uudelleen hallitsijaa miellyttäväksi ja suuriruhtinaskunnan arvolle sopivaksi pääkaupungiksi.

Lue lisää

Tulipalo marraskuussa 1808. Tarinoiden Helsinki. 

Uuden Helsingin suunnittelijaksi löydettiin Pietarista saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludwig Engel. Kunnianhimoinen ja lahjakas Engel saapui Helsinkiin ja aloitti keskustan keskeisten rakennusten suunnittelun maaliskuussa 1816.

Lue lisää

Henrik Lilius: Engel, Carl Ludvig (1778 - 1840). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu.

Engel kuvasi työmaataan vanhemmilleen Berliiniin kirjoittamassaan kirjeessä vapunpäivänä 1816:

"Helsinki sijaitsee meren rannalla, mutta koko maasto on kallioista, ja kaikkialla, mihin aiotaan rakentaa uusia katuja, täytyy räjäyttää talon korkuisia vuoria. Niinpä kaikkialla, minne uusi kaupunki tulee leviämään, kuulee jatkuvasti räjäytysten pauketta ja ryskettä."

Pääkaupungin rakentamisesta vastasi uudelleenrakennuskomitea. Sen puheenjohtaja Johan Albrecht Ehrenström suunnitteli Helsingin uuden ruutuasemakaavan  vuonna 1812.. 

Helsinki sai asemakaavan mukaisesti aiempaa tasaisemmat. leveämmät ja suoremmat kadut. Vanhat tontit ja korttelit muuttivat muotoaan.

Kaupungin keskustan muodosti Senaatintori, jonka ympärille sijoittuivat keskeiset julkiset rakennukset.  

Helsingin jälleenrakentamisen aloittamisen 100-vuotismuistoksi lyöty mitali, jonka etupuolella ovat kuvattuna senaattori J. A. Ehrenström ja arkkitehti C. L. Engel. Mitali: Felix Nylund 1912, Suomen kansallismuseo, Finna.

Lue lisää

Ehrenström ja Engel - reliefi. HAM. Julkinen taide

Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehtina Engelillä oli suuri vaikutusvalta ja ainutlaatuinen mahdollisuus toteuttaa rakennustaiteellisia näkemyksiään. Engel piirsi lähes kaikki Helsingin keskustan julkiset rakennukset sekä lukuisia yksityistaloja. Hän paneutui myös rakennusten sisätilojen ja koristeaiheiden yksityiskohtaiseen suunnitteluun.

Lue lisää

Arkkitehti C.L. Engelin (1778 - 1840) kirjekokoelma. Tarinoiden Helsinki. 

Lue lisää 

Empire-Helsinki. Virtuaalinen arkkitehtuurkävely. Helsingin avoin yliopsto

Lue lisää Historiaportaalista

Senaatintori
1812 - pääkaupunki

Lue lisää

Markku Tyynilä: Ehrenström, Johan Albrecht (1762 - 1847). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 

1800-luvulla kaupungilla oli vielä tilaa kasvaa etelään ja lounaaseen. Esplanadin puisto jakoi Helsingin "varsinaiseen kaupunkiin", jonne rakennettaisiin vain kivitaloja, sekä puutalovaltaiseen "Uuteen kaupunkiin", 

Kaupunki kasvaa

Pääkaupungiksi 1812 korotettu Helsinki alkoi kasvaa nopeasti ja kaivata kipeästi lisämaata.

Jo 1700-luvulla esitetyt suunnitelmat Kluuvinlahden kuivattamisesta tulivat jälleen ajankohtaisiksi, ja vuonna 1833 asiaa alkoi edistää sitä varten perustettu Kluuvinkomitea.

Aluksi Kluuvinlahdelta yritettiin huutokaupata tontteja sillä ajatuksella, että ostajat paaluttaisivat ja kuivattaisivat tontit itse. Tonttikauppa oli kuitenkin vähäistä, sillä kaupunilaiset pitivät liejupohjaista ja pahanhajuista lahtea epäterveellisenä,

1850-luvun lopussa aloitettiin rautatien ja rautatieaseman rakentaminen, vuonna 1887 valmistui paalujen varaan rakennettu Ateneumin taidemuseo ja vuonna 1902 Kansallisteatteri.

Rautatieaseman ja radan länsipuolelle jäänyt Hakasalmen alue ympäristöineen jäi lähinnä ratapihaksi. Alue koki suuren muodonmuutoksen vasta 2000-luvun alkupuolella.

Kuuntele

Uusi uljas Helsinki: Kaupunkirakentamisen historia, jakso 4. Julkaistu 28.7.2014,
YLE Areena Audio

1830-luvun lopulla kaupunki päätti kuivattaa Kluuvinlahden rakentamalla patoja ja pumppaamalla tuulivoimalla toimivalla pumpulla vettä pois.

Kuivatun alueen tontit alkoivat tehdä kauppaansa, ja seuraavan kahden vuosikymmenen aikana entiseen lahdenpohjaan rakennettiin nykyinen Kluuvin kaupunginosa.